Fibromyalgia on nivelrikon jälkeen toiseksi yleisin kroonisten tuki- ja liikuntaelinkipujen aiheuttaja. Fibromyalgiassa kipu on ’sine qua non’, ehdoton välttämättömyys, sillä kivun säätelymekanismit ovat häiriintyneet. Kipu voi vaeltaa eli vaihtaa paikkaa, ja koettu kivun voimakkuus voi vaihdella täysin odottamattomasti. Yleisintä kipu on niskassa, hartioissa, lantion alueella ja reisissä, mutta kipua voi esiintyä myös raajoissa. Aiemmasta käsityksestä, jossa fibromyalgia olisi sidekudostauti, on luovuttu. Tuoreimmat tutkimukset ehdottavat, että fibromyalgialla olisi neurofysiologinen alkuperä ja liittyy sentraaliseen sensitisaatioon, eli kyseessä on keskushermoston säätelymekanismin häiriö ja aivojen välittäjäaineiden epätasapaino. Tästä syystä kivun lisäksi fibromyalgiaan liittyy vetämättömyyttä, mentaalisia häiriöitä sekä unihäiriöitä. Tyypillistä on myös käsittelyarkuus ja ihotunnon muutokset. Sairastuneista 80-90% on naisia.

No mistä se fibromyalgia sitten tulee?

Vastausta tähän kysymykseen ei toistaiseksi ole olemassa, vaikka aihetta tutkitaan paljon. Seuraavat asiat tiedetään:
1. Fibromyalgiaan on geneettinen alttius.
2. Sairauden voi laukaista erilaiset stressitekijät, kuten masennus, lapsuusiän traumat, krooninen univaje, onnettomuudet.
3. Sairauden voi laukaista infektio tai tulehdus.

Taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, mutta usein fibromyalgia on ikään kuin kehon hätähuuto liiallisen kuormituksen johdosta. Tästä syystä fibromyalgian hoidossa tuleekin yhdistää lääkehoito, lääkkeetön hoito, liikunta ja kognitiivinen terapia. Psykologiset tekijät ovat fibromyalgiatapauksissa hyvin vahvasti läsnä. Taudin kuvaan kuuluvien masennuksen ja ahdistuksen lisäksi asiakkaat murehtivat sairautensa vaikutusta perhe- ja työelämään. Stressinhallinta, rentoutustekniikat ja emotionaalinen tuki ovat tärkeitä interventioita. Terveellinen ruokavalio yhdistettynä kevyeen aerobiseen liikuntaan ja säännölliseen unirytmiin on toimintakyvyn ylläpitämiseksi ehdottoman tärkeää. Fibromyalgiasta ei varsinaisesti parannuta, mutta oireita pyritään lievittämään, ja parhaassa tapauksessa oireet voivat pysyä poissa.

Osteopatia on fibromyalgiassa käytetty hoitomuoto, jonka vaikutus ei välttämättä ole pitkäkestoista, mutta se on turvallinen, lääkkeetön hoitomuoto, joka tutkitusti vähentää kipuja, rauhoittaa asiakasta ja parantaa immunologisia toimintoja fibromyalgia-asiakkaalla.

Famissa teitä palvelevat koulutetut ammattilaiset, ja fibromyalgiassa lääketieteellisen hoidon tueksi tarjoamme ravintoneuvojan, osteopaatin, fysioterapeutin, psyykkisen valmennuksen sekä personal training-palveluja. Olet lämpimästi tervetullut! -Siiri

Käytetyt lähteet:
Castro-Sánchez AM, Matarán-Peñarrocha GA, Arroyo-Morales M 2011. Effects of myofascial release techniques on pain, physical function, and postural stability in patients with fibromyalgia: a randomized controlled trial. Saatavana verkossa. <http://jaoa.org/article.aspx?articleid=2094372&resultClick=1>
Chaitow, Leon 2009. Fibromyalgia syndrome. A practitioner’s guide to treatment. Third edition.
Hawkins, Robert E 2013. Fibromyalgia. A clinical update. The Journal of the American Osteopathic Association, September 2013, Vol. 113, 680-689. Saatavana verkossa. <http://jaoa.org/article.aspx?articleid=2094606>
Mali, Markku 2016. Eväitä fibromyalgiapotilaan kohtaamiseen. Suomen Lääkärilehti 71(19):1371-1374.
Schilling Mnabhi, Anette Karin 2015. The patient with chronic complex illnesses: chronic fatigue and immune dysfunction syndrome and/or fibromyalgia. Teoksessa Nelson, Kenneth E. (toim.): Somatic dysfunction in osteopathic family medicine. Second edition.
Wieting, Michael – Foley, William 2011. Adult with myagias. Teoksessa Chila, Anthony G. (toim.): Foundations of osteopathic medicine. 3. painos.

Leave a comment